Tomi Rusi: “PDF ei ole verkkolasku. Se on turvallisuusriski.”
Tomi Rusi kertoo miksi PDF ei ole verkkolasku, mitä EU:n ViDA-uudistus tuo tullessaan ja miltä näyttää taloushallinto, jossa laskua ei enää tarvita.

Tomi Rusi on taloushallinnon digitalisaation asiantuntija, joka on vienyt suomalaisten yritysten laskutusta sähköiseksi yli kymmenen vuotta. Hänen työssään yhdistyvät rakenteinen tieto, Peppol, digitaaliset lompakot, tekoäly ja julkisten hankintojen digitalisaatio.
Unelmien taloushallinto -podcastissa hän kertoo asioita, jotka koskevat useimpia yrittäjiä: miksi PDF ei ole verkkolasku, mitä EU:n ViDA-uudistus tuo tullessaan ja miltä näyttää taloushallinto, jossa laskua ei enää tarvita.
“Laskun logiikka ei ole muuttunut vuosituhansiin. Joku tekee työn, haluaa siitä rahansa ja antaa lapun. Uutta on data laskun takana.”
Nauhoitushetkellä Tomi työskenteli vielä Valtiokonttorissa. Valtiokonttorin muut digitaalisiin tositteisiin liittyvät tehtävät siirtyvät vuodenvaihteessa Patentti- ja rekisterihallitukselle. Verohallinnossa Tomi keskittyy EU:n ViDA-uudistuksen muutostyöhön, ja hänen vastuualueenaan on verkkolaskutus.
Kokosimme tähän blogiin Tomin podcast-jakson tärkeimmät opit.
Kuuntele myös koko jakso Unelmien taloushallinto -podcastista!
1. PDF on vain sähköistä paperia
Tomi vertaa verkkolaskua verkkosivuun. Näkyvän laskunkuvan takana on tietokenttiä, joista kone tunnistaa, että summa on summa ja alv on alv.
Sähköpostilla lähetetty PDF on sähköisessä muodossa, mutta sen takana ei ole mitään. Viitenumero, summa ja y-tunnus pitää aina tulkita skannaamalla tai käsin näpyttämällä.
– Verkkolasku on paljon enemmän kuin pelkkä laskunkuva, Tomi sanoo.
Eroa on myös turvallisuudessa. Verkkolaskuverkossa jokainen lähettäjä ja vastaanottaja on tunnistettu. PDF:ää taas voi tekoälyn aikakaudella muokata helposti, ja huijauslaskuja on vaikea erottaa aidoista.
2. Suurin hyöty syntyy laskun ympärillä
Paperilaskun tulostus, kuoritus ja postitus maksavat noin 2,5 euroa laskulta. Tomi muistuttaa silti, että verkkolasku ei ole itseisarvo. Hyöty tulee järjestelmästä, jolla lasku tehdään ja vastaanotetaan.
Eniten voittaa vastaanottaja. Laskua ei tarvitse näpytellä, standardin mukaisen laskun alv-laskenta tarkistetaan automaattisesti, ja lasku löytää tiensä oikealle hyväksyjälle.
Suomessa on käytössä kolme formaattia: Finvoice, TEAPPS ja Peppol. Tomin mukaan yritysten välisestä laskutuksesta noin puolet on jo eurooppalaisen standardin mukaista, ja osuus kasvaa koko ajan. Suurin ongelma ovat yhä käytössä olevat vanhat formaatit, joista puuttuu ostajan tarvitsema tieto.
”Kun järjestelmät ovat kunnossa, verkkolaskutuksen pitäisi olla aika simppeliä.”
3. ViDA tekee verkkolaskusta pakollisen EU:n sisäkaupassa
Heinäkuusta 2030 alkaen EU:n jäsenmaiden välisessä kaupassa laskun pitää olla standardin mukainen verkkolasku. Laskuilta poimitut alv-tiedot raportoidaan EU:n keskusjärjestelmään, jossa myyjän ja ostajan tietoja verrataan.
Muutos myös nopeuttaa laskutusta. Laskua ei voi enää pantata myöhemmälle, esimerkiksi kesältä syksyyn, vaan se tehdään pian myynnin jälkeen. Kansallinen lainsäädäntö ja sanktiot ovat vielä auki.
Suurimmalle osalle yrityksistä muutos hoituu taloushallintojärjestelmän tai verkkolaskuoperaattorin kautta. Peppolin kautta suomalainen yritys voi laskuttaa esimerkiksi Belgiaan ja Norjaan, ja kansainvälisellä Peppol-laskulla jopa Japaniin, kunhan asiakaskin on Peppol-verkossa.
4. Unelmana taloushallinto, jossa laskua ei tarvita
Tomin haavemaailmassa laskua ei olisi lainkaan. Kun tilaus, toimitus ja maksu ovat rakenteista dataa, järjestelmä tarkistaa itse, että tilattu, toimitettu ja laskutettu täsmäävät.
Tekoälykin joutuu usein vielä paikkaamaan puutteellista dataa ja lukemaan PDF:iä. Tomi uskoo, että tulevaisuudessa se tekee enemmän jotain muuta, arvokkaampaa:
– Näen tekoälyn tekemässä johdon raportointia, analyysia ja kassavirtaennusteita. Ei niinkään sitä, että tästä puuttuu pilkku, hän tiivistää.
Luottamusta tuovat digitaaliset yrityslompakot. Niiden avulla voi varmistaa, että vastapuoli on se, joka väittää olevansa, ja että IBAN kuuluu oikealle yritykselle eikä huijarin tilille Caymansaarille.
Samat rajat tarvitaan tekoälylle. Jos tekoäly saa tilata yrityksen puolesta ilman valtuuksia, se voi Tomin mukaan ostaa sata kenkäparia tai vaikka Ferrarin. EU:n pilottien pitäisi valmistua ensi keväänä, ja toimiva ekosysteemi voisi olla käynnissä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Laiturilla vai laskujen ääressä?
Yrittäjälle, joka lähettää yhä laskunsa PDF:nä tai paperilla, Tomilla on yksi kysymys.
– Haluatko käyttää kesälomalla laiturinnokassa aikaasi siihen, että naputtelet laskuja maksuun? Vai onko sinulla kunnon järjestelmä, joka tekee sen automaattisesti, ja voit keskittyä auringonottoon tai perheeseen?
Halvin vaihtoehto ei hänen mukaansa ole aina paras.
Kuuntele koko jakso
Jaksossa Tomi kertoo myös, miksi Suomesta tuli verkkolaskutuksen edelläkävijä, mihin e-kuitit ovat menossa ja miksi Peppol on Euroopan paras vientituote heti pullossa kiinni pysyvän korkin jälkeen. Lisäksi selviää, kenen kanssa entinen roudari on juonut oluet backstagella.
Kuuntele Unelmien taloushallinto -podcastin jakso tästä
Haluatko, että laskut hoituvat ilman näpyttelyä?
Riseen ostolaskut tulevat automaattisesti, olivat ne verkkolaskuja, sähköpostin liitteitä tai skannattuja paperilaskuja. Tekoäly tekee työn ja KLT-kirjanpitäjämme varmistavat, että kaikki on oikein. Sinä keskityt yrityksesi pyörittämiseen, tai laiturinnokasta nauttimiseen.
Varaa 30 minuutin keskustelu Risen edustajamme Tuulikin kanssa. Siinä ajassa näet Risen hyödyt itse, eikä tapaaminen sido sinua mihinkään.








