”Tekoäly on johtamiskysymys”: mitä Antti Merilehto oppi 300 organisaation muutoksesta
Antti Merilehto kertoo Unelmien taloushallinto -podcastissa, mikä erottaa onnistuneen tekoälyn käyttöönoton epäonnistuneesta, miksi kielto on huonoin vaihtoehto ja mitä kasvuyrityksen johtaja voi tehdä jo tällä viikolla.

Antti Merilehto on seurannut tekoälyä liiketoiminnan näkökulmasta kymmenen vuotta. Syksyllä 2016 hän haastatteli Slushin päälavalla kasvusijoittajia tekoälyn bisneskulmasta. Hän havaitsi, että kehitys oli valtavan nopeaa, ja johtoryhmille piti löytää tapa selittää se.
Siitä syntyi kirja Tekoäly – matkaopas johtajalle.
Nykyään Antti vetää tekoälyvalmennusyhtiö Eleviä. Aiemmin hän työskenteli Googlen Euroopan-pääkonttorissa Dublinissa ja koulutti suomalaisia keskisuuria yrityksiä.
Yrittäjänä myös Antti on maksanut kalliin opin. Vuonna 2019 hän osti osuuden analytiikka- ja tekoäly-yrityksestä, joka päätyi koronavuosien jälkeen konkurssiin. Rahaa paloi neljännesmiljoona.
– Kun on itsekin sekä epäonnistunut että onnistunut, on helpompi auttaa myös muita, Antti sanoo.
Onnistunut käyttöönotto ei ala työkalusta
Moni yritys aloittaa tekoälyn käyttöönoton väärästä päästä. Hankitaan lisenssit, koska muutkin hankkivat, ja koko porukalle järjestetään iltapäivän koulutus. Antti ymmärtää, jos joku huokaisee lounaalla, että taas tulee joku puhumaan tekoälystä.
Elevillä lähtökohta on toinen. Valmentajat tekevät asiakkaan kanssa niitä töitä, joita asiakkaan ihmiset oikeasti tekevät, oikeilla dokumenteilla. Ryhmät ovat pieniä, ja harjoitukset ovat riittävän haastavia, mutta eivät liian vaikeita.
Tärkein kysymys esitetään kuitenkin johtoryhmälle.
– Kysymys ei ole siitä, että nyt otetaan ChatGPT, koska meidän täytyy. Oikea kysymys on, miltä haluamme ihmistemme arjen näyttävän kahden vuoden päästä. Siitä tulee johdolle pohjantähti, Antti sanoo.
Kun pohjantähti on selvä, sen rinnalle rakennetaan organisaation tavoitetila ja esihenkilöille suora polku sitä kohti.
”Teknologia ei ole kiinnostavaa. Ihmiset ovat, koska ihmiset tekevät muutoksen.”
Rehellisyys on parempaa kuin rauhoittelu
Monessa yrityksessä tekoälystä kerrotaan henkilöstölle lauseella, jonka on tarkoitus rauhoittaa: emme aio korvata ihmisiä. Antin mielestä se on vaarallinen lupaus, koska jokainen uusi malli tekee asiantuntijatyön tehtäviä aiempaa paremmin.
– Ihminen on arvokas. Mutta jos hänen tapansa tuottaa arvoa ei ole enää sitä, mistä asiakas on valmis maksamaan, hän ei voi hirttäytyä siihen. Kun tilaat kotitalon, et halua, että se rakennetaan käsisahalla.
Antin mukaan johtajan tehtävä on puhua asioista oikeilla nimillä ja luoda psykologista turvallisuutta. Osa tehtävistä katoaa. Siitä pitää voida puhua avoimesti, jotta ihmiset ehtivät oppia uutta.
Työntekijälle hän esittää kysymyksen, joka on monelle kokeneelle ammattilaiselle pelottava.
”Jos työpaikkasi laitettaisiin tänään avoimeen hakuun, saisitko sen?”
Tekoäly ei ratkaise ongelmaa, jota et osaa nimetä
Antin mukaan moni aliarvioi edelleen sen, mihin tekoäly jo pystyy. Väite, että tekoäly vain toistaa vanhaa kuin papukaija, ei enää pidä. Rajoite on muualla.
– Tekoäly ei ratkaise ongelmiasi, ellet osaa sanoa, mikä ongelmasi on.
Antti kuvaa muutosta laskuesimerkillä. Vuonna 2023 tekoäly osasi selittää, mitä 25-rivisellä tukkukaupan laskulla on. Vuonna 2025 se kertoi myös, mitä pitää tehdä, mutta ihminen näpytteli korjaukset itse. Nyt tekoäly voi tarkistaa sopimuksen, asiakashallintaan kirjatut alennukset ja sähköpostissa sovitut asiat, löytää virheen ja ehdottaa hyvityslaskua.
– Tekoäly kysyy: saanko tehdä? Ja sinä painat napista, Antti havainnollistaa.
Kilpailuetu ei synny työkaluista, koska ne ovat kaikkien käytössä. Erot syntyvät ihmisistä, tiedosta ja siitä, miten hyvin yritys ymmärtää asiakkaansa ongelmat.
– Valmis ohjelmisto voi riittää 80–90 prosenttiin yrityksen tarpeista. Itse kannattaa rakentaa vain se, millä erottuu asiakkaalle.
Rajat ovat rakkautta, kielto on huonoin vaihtoehto
Joissakin yrityksissä tekoälyn käyttö on yhä kokonaan kielletty. Antin viesti niiden työntekijöille on kärkevä.
– Jos yrityksessä kielletään tekoälyn käyttö, irtisanoudu tänään. Sitä firmaa ei ole kolmen vuoden päästä.
Kiellon vastakohta ei ole holtittomuus. Elevillä sensitiivistä tietoa ei saa viedä tekoälyn käsiteltäväksi, mutta muita kieltoja on vähän. Tekoälylle annetaan tarkat ohjeet siitä, mitä se saa tehdä ja mitä ei. Esimerkiksi: älä lähetä sähköpostia ilman lupaani.
Vastuu on selvä. Tekoäly on työkalu, ja sen käyttäjä vastaa lopputuloksesta.
Risellä toimitaan samalla periaatteella. Tekoäly tekee työn. KLT-kirjanpitäjät valvovat sen työtä. Riseä käyttävä asiakas saa rauhan keskittyä yrityksensä pyörittämiseen.
Tekoälyvelka kasvaa, jos muutokselle ei raivata aikaa
Jakson juontanut Risen perustaja Jani Karhunen arvioi, että taloushallinto on koodauksen jälkeen seuraava ala, jota tekoäly muuttaa eniten. Antti on samaa mieltä. Esimerkiksi palkanlaskenta, jossa on useita työehtosopimuksia, lisiä ja bonuksia, on täynnä sääntöjä.
– Yksikään ihminen ei pysty tekemään niitä sillä tarkkuudella ja selitettävyydellä kuin kone.
Miksi muutos sitten etenee hitaasti? Jani keksi keskustelussa sille nimen: tekoälyvelka. Se on hallintovelan sisarus. Prosessia ei ehditä parantaa, koska aika menee käsityöhön.
Antin mukaan pöydät ovat jokaisella aina täynnä, eikä muutos mahdu niiden päälle itsestään.
– Johtajan tehtävä on sanoa ääneen, mitkä asiat jätämme tekemättä, jotta ehdimme maksaa tekoälyvelkaa pois.
Tunnista hallintovelka arjessasi
Tee tämä yksi asia tällä viikolla
Antin neuvo kasvuyrittäjälle mahtuu jokaiseen kalenteriin.
- Varaa kalenterista 15 minuuttia.
- Avaa mikä tahansa tekoälytyökalu ja valitse paras saatavilla oleva, syvemmin päättelevä malli.
- Kirjoita tai sanele ongelma, jota olet ratkaisemassa. Älä kerro, miten se ratkaistaan.
- Pyydä lopuksi: ”Ennen kuin aloitat, kysy minulta kolme kysymystä, joiden avulla ymmärrät tilanteeni paremmin.”
Antti käytti esimerkkinä varusteita valmistavaa startupia, joka ei vielä tunne verkkokauppansa ostajia. Ongelma kuvataan laajasti: mitä ostajista tiedetään, mitä ei ja mikä heidän ostopäätöksessään painaa.
– Tietenkin jos minulla olisi paljon rahaa käytettävissä, voisin ottaa tähän markkinointikonsultin. Nyt käännyn ensin tekoälyn puoleen: rajaan ongelman, kerron, mitä ymmärrän asiakkaasta ja mitä en, ja sitten mennään.
Jakson tärkein ajatus jäi loppusanoihin: tekoäly ei ole IT-projekti vaan johtamiskysymys. Aloita yhdestä rutiinista ja raivaa sen avulla aikaa seuraavaan askeleeseen.
Yrittäjä: haluatko, että taloushallintosi on aina ajan tasalla ja oikein?
Risellä tekoäly tekee työt, ja KLT-kirjanpitäjämme varmistavat, että kaikki on oikein. Yksi sovellus kattaa yrityksesi koko taloushallinnon.








